You are currently viewing OIREETTOMAKSI KUNTOUTUNUT – Missä mennään nyt?
Juurisyyn tunnistaminen mahdollistaa muutosten tekemisen oikeilla perusteilla.

OIREETTOMAKSI KUNTOUTUNUT – Missä mennään nyt?

Oireettomana edelleen, nyt jo viisi ja puoli vuotta Vain silmäoireet ovat olemassa, mutta ne ovat pysyneet samanlaisena: kuivina silminä. Mutta tämä matka ei ole vielä lopussa. Pohdin edelleen syitä ja seurauksia ja etsin tietoa, mistä olisi hyötyä muille sairastuneille. Juurisyistä puhutaan muidenkin sairauksien yhteydessä yhä enemmän. Mietin niitä myös omalla kohdallani.

Olin hyvin tyypillinen fibromyalgiaan sairastunut. Alttius tuli geeniperimässä ja elämässä tapahtui asioita, jotka laukaisevat fibron. Mutta mikä piti oireita yllä? Niitä tekijöitä on monia, mutta keskityn nyt yhteen niistä, aina juurisyyhyn asti:

Sama kaava tuntuu toistavan itseään. Taitaa olla jo kolmas kerta, kun tuli lievä burnout.  Kun on kokemus myös burn outista ilman sanaa lievä, osaan arvostaa, että herätys tuli tässä vaiheessa. Liikaa töitä ja töistä otettuja paineita. Niitä paineita tulee pelkästään siitäkin, että haluaa saada aikaan valmista. Näin kävi siitä huolimatta, että teen jatkuvasti paljon asioita hyvinvointini eteen. Pidän yllä kuntoa, syön terveellisesti, rentoutan itseäni ja huolehdin palautumisesta ja hyvästä unesta. Mikä siis ajaa minut kerta toisensa jälkeen tuohon samaan tilanteeseen? Mikä on burnoutin juurisyy?

Ei pakko vaan luonteenpiirre

Löysin sen vahvasta luonteenpiirteestä, joka liittyy tekemisiini. En osaa tehdä asioita puolivaloilla vaan heittäydyn niihin täysillä. Innostun ja innostus vie mukanaan. Aika usein se tarkoittaa sitä, että on ne vakiotyöt tehtävänä ja sen päälle uusi asia, joka alkaa rönsytä moneen suuntaan. Ideoita riittää ja innostuksen voimalla jaksaa pitkään, mutta ei loputtomasti. Ja erityisherkkänä se innostuksen tunne myös kuluttaa. Keho käy ylikierroksilla. Ja uskon, että samanlaisia piirteitä on muitakin, jotka saavat meidät tekemään enemmän kuin mieli ja keho sietää. Jos fibromyalgia on oireisena päällä, tuo raja voi olla melko matalakin.

Mutta se kannattaa huomata, että minulla nämäkään tilanteet eivät ole saaneet fibroa oirehtimaan. Miksi?

  • Siksi, että kuntoutumisen aikana elimistön toiminta on palautunut riittävän suurelta osalta normaaliksi.
  • Siksi, että olen tunnistanut erityisherkkyyden ja otan sitä huomioon jokapäiväisissä asioissa.
  • Siksi, että pidän huolta itsestäni ihan eri tavalla kuin oireilevana pidin.

Miksi kerroin sinulle tästä tilanteesta? Toivon sen kannustavan sinua siinä, että fibromyalgiasta on mahdollista kuntoutua niin hyvin, että kestää elämää ilman oireiden palaamista. Sen se vaatii, että on saanut purettua pois riittävän määrän kuormitustekijöitä ja omaksunut riittävän määrän hyviä elämäntapoja.

Entä miten aion estää tulevat burnoutit? Se vaatii vielä pohtimista, mutta jo se on edistysaskel, että olen tunnistanut juurisyyn sille.

Liisa